Ketunleipä

Luonnonyrtit ovat kohta parhaimmillaan

Juuri nyt luonto tarjoaa paljon terveellisiä luonnonyrttejä eli hortia. Valitsintähän juttuun 6 luonnonyrttiä, joista on mukava aloittaa luonnonyrttiharrastus: nokkonen, poimulehti, maitohorsma, ketunleipä, peltokanankaali japihlajansilmut. Sen jälkeen tie on lähes loputon, sillä joka kevät voi ottaa tavoitteeksi oppia tuntemaan pari uutta syötävää luonnonyrttiä.

Ennen kuin aloittaa keruun, kannattaa muista muutama nämä:


1.
Poimintapaikalla on merkitystä. Varjossa kasvaen luonnonyrtti ei
tule niin karvaaksi kuin auringon paahdetta nauttinut kanssatoverinsa.

2.
Kerää hortat luonnon keskeltä, kauempaa liikenteestä eli ei siis
teollisuusalueilta tai tienvarsilta.

3.
Paras tulos syntyy, kun keräät hortat aamulla, eritoten, jos päivä
on lämmin. Näin kasvien nestejännitys on parhaimmillaan, eivätkä luonnonyrtit ehdi
nuupahtaa.

4.
Pienet silmut tai nuoret lehdet antavat
pehmeimmän maun.

5.
Muista jokamiehenoikeudet: ruohovartisia kasveja, sieniä ja
marjoja saat poimia melkein mistä vain ravinnoksi, kun et loukkaa toisen
pihapiiriä. Puunsilmujen, -kerkkien, -lehtien, -kukkien ja -marjojen keruuseen tarvitset
joko oman pihan tai metsän tai maanomistajan luvan.

6.
Puhdista luonnonyrtit heti poiminnan jälkeen. Tutkiskele, että
joukossa ei ole muita pihan ruohoja. Nosta luonnonyrtit ja huuhdo ne hyvin
juoksevalla kylmällä vedellä. Jos hortissa on pieniä ötököitä, jätä
luonnonyrtit kylmään veteen hetkeksi, jota ötökät löytävät tiensä pois
hortista.



Valitsin tähän juttuun nämä seuraavat 6 luonnonyrttiä:
nokkonen, poimulehti, maitohorsma, ketunleipä, peltokanankaali ja
pihlajansilmut.
Kun opit tuntemaan nämä, omaat hyvän alun luonnonyrttien
tuntemukselle, josta on hyvä jatkaa. Syötäviä lajeja on satoja. Suurin osa
luonnonyrteistä jää käyttämättä, lieneekö syynä pelko siitä, että
luonnonkasveja ei tunneta tarpeeksi hyvin. Aloita siis tutustuminen
helpoimmista tutuista luonnonyrteistä.

Nokkonen
Nokkonen on luonnon oma pinaatti. Nokkosen lehdet ovat
parhaimmillaan nuorina pieniä versoina. Saat aina nuoria nokkosia, kun leikkaat
isoiksi kasvaneet nokkoset mataliksi.

Nokkosen polttavuuden saa pois, kun sen kastaa kiehuvaan veteen. Nokkonen
sopii hyvin sämpylä- tai lettutaikinaan, keittoihin ja muhennoksiin. Niin
nokkosen kuin monien muidenkin luonnonyrttien maku sopii hyvin pestoon, jolloin
basilikaa ei tarvita niin paljoa.

Nokkosesta saa mainioita sipsejä, kun ne paistaa pannulla nopeasti
kuumassa öljyssä ja suolaa sen jälkeen kevyesti.

Tai valmista luonnonyrteistä muhennos, käytä siihen esimerkiksi
nokkosen lisäksi esimerkiksi ketunleipiä, poimulehtiä ja siankärsämön nuoria
lehtiä ja tee niistä muhennos, jolla täytät letut. Näin saat hortalettuja.

Vanha kansa uskoo myös nokkosen terveyttä edistäviin vaikutuksiin.
Nokkosta on käytetty monipuolisesti erilaisiin vaivoihin ja sairauksiin.
Tunnetuimmat käyttötarkoitukset ovat virtsaongelmien hoito, munuaisten
toiminnan parantaminen, anemian hoito sekä verenpainetta ja verensokeria
laskeva vaikutus.

Poimulehti
Poimulehti on mitä mainion ruusukasveihin kuuluva luonnonyrtti,
joka on helppo tunnistaa. Poimulehdellä on komeat, piparkakkumaiset lehdet ja
ne ovat hyvin koristeelliset. Poimulehden kukka on mykerö ja hennon vihreä tai
kellertävän vihreä.

Poimulehti on ennen kaikkea erinomainen salaattikasvi ja teeyrtti.
Siitä voi käyttää ihan kaikki maanpäälliset osat. Poimulehti
sopii salaatteihin, smoothieen ja itse tehtyihin sipseihin. Paista poimulehtiä
ja niiden hennon vihreitä kukkia nopeasti öljyllä paistinpannulla, mausta
hennosti suolalla ja nauti!

Poimulehdellä on ruoanlaittoon sopivuuden lisäksi rohdosvaikutuksia.
Poimuyrtti hoitaa limakalvoja, estää tulehduksia ja parantaa ruuansulatusta. Se
tasapainottaa naisten hormonitoimintaa ja lievittää kuukautis- ja
vaihdevuosivaivoja.

Maitohorsma
Maitohorsmaa eli rentunruusua voi kerätä nuorina lehtinä tai
myöhemmin maitohorsman purppuranpunaiset kukat ovat kauniita syötäviä
koristeita. Nuoret maitohorsman varret ovat luonnon omaa parsaa. Paista ne
pannulla öljyssä tai halutessasi kääri niitä noin 3 varren nipussa pekoniin ja
grillaa. Maitohorsman lehdet ovat melko miedon makuisia ja niitä voi lisätä
salaatteihin tai smoothieen. Maitohorsman kukat sopivat koristeiksi tai niistä
voi valmistaa vaikka hyytelöä tai teetä.

Maitohorsmalla on tulehduksia estävä vaikutus, ja sitä onkin
käytetty kurlausvetenä suun ja nielun tulehduksiin. Kansanlääkinnässä
maitohorsmakeitteellä on lisäksi hoidettu vatsatauteja ja suolistokatarria.

Ketunleipä
Ketunleivän eli käenkaalin meistä moni on oppinut tunnistamaan jo
lapsena, siksipä niitä on turvallista kerätä. Juuri nyt ketunleivät kukkivat kauniisti
hennoin valkoisin kukin. Ketunleivän lehdistä ja kukista saa niin salaatteihin
kuin leivonnaisiin ja jälkiruokiin hurmaavat C-vitamiinipitoiset syötävät
koristeet. Ketunleivän vihreät lehdet ovat poimittavissa varhaisesta kesästä
myöhäiseen syksyyn asti.

Katso tästä blogistani vuosi sitten tekemäni juttu, jolloin tein
uuden reseptin käyttämällä ketunleipiä tsatsikiin kuusenkerkkien kanssa. Ketunleivän
sitruunainen maku antaa potkua tälle uudelle tsatsikille. https://www.etlehti.fi/blogit/makujen-paivakirja/k...

Peltokankaali
Peltokanankaali kukkii kesäkuun alkupuolella kauniisti keltaisin
kukin ja sitä on näkynyt nyt tänä keväänä runsaasti. Peltokanakaali on 20-30 cm
korkeaa ja muistuttaa ulkonäöltään rypsiä, joka on jalostettu viljelykasvi.
Peltokanankaalin kaikki osat voi kerätä syötäväksi, mutta sopivimpia ovat
nuoret versot, lehdet, kukkaversot ja kukat.

Peltokakankaalia näkee helpoiten tienvarsilla, mutta
liikennöityjen teiden reunoilta syötäviä luonnonyrttejä ei kannata kerätä.
Onneksi peltokanankaalia löytyy nimensä mukaisesti pelloilta, poluilta ja
pihoista, joista sitä voi mainiosti poimia syötäväksi. Peltokakankaali on maultaan sinappinen ja se muistuttaa hieman
rucolaa, lehtikaalia tai parsaa, joiden tapaan peltokanankaalia voi käyttää.
Jos sekoitat peltokakankaalin harvinaisempaan rantakanankaaliin,
rypsiin tai rapsiin, se ei haittaa sikäli, että kaikki edellä mainitut ovat
syötäviä kasveja.

Katso vinkkini käyttöön tästä: https://www.etlehti.fi/blogit/makujen-paivakirja/p...

Pihlajansilmut
Pienet pihlajansilmut ovat herkkua, sillä ne maistuvat
karvasmantelille. Pihlajansilmut ovat pieniä vain muutamia päiviä ja juuri nyt
tänä keväänä on se hetki Etelä-Suomessa. Myös pihlajan tulevien kukkien nuput
ovat nyt vielä vihreitä ja kiinni. Molemmat ovat herkullisen pehmeitä
syötäväksi ja maistuvat mantelilta, karvasmantelilta tai pähkinältä hieman
lajikkeesta ja kasvupaikasta riippuen.

Pieniä pihlajan silmuja voi hyvin lisätä nyt viilin, jogurtin,
rahkan tai jäätelön päälle. Lisäksi pienet pihlajansilmut maustavat mainiosti
tuorepuuron, smoothien tai myslin. Silmut sopivat myös hyvin salaatin joukkoon
tai koristeeksi ruokiin. Kukintoja voi myös paahtaa, niitä voi lisätä
salaatteihin tai niistä voi keittää itse siirappia sokeriliemessä. Silmut
sopivat myös hyvin salaatin joukkoon tai koristeeksi ruokiin. Näin saat
vihreillä silmuilla ja kukinnonaluilla pähkinäallergisillekin sopivan herkun.

Katso lisää tästä viime vuoden jutustani https://www.etlehti.fi/blogit/makujen-paivakirja/p...

0 0
Feed

Jätä kommentti